Valtaosa kongresseista järjestettiin pääkaupunkiseudulla. Järjestökongressien lukumäärä Helsingissä kasvoi vuonna 2017 yli 28 prosenttia ja Espoossa yli 54 prosenttia. Tampere, Turku ja Oulu säilyttivät asemansa maamme eniten kongressidelegaatteja vastaanottaneen kaupungin viiden kärjessä. Myönteistä on myös Jyväskylän ja Kuopion kasvaneet luvut sekä kongressien lukumäärässä, että kongressidelegaattien määrissä.

Suomessa järjestettiin vuonna 2017 enemmän kongresseja kuin koskaan aiemmin. Viime vuoden aikana järjestettiin kaikkiaan 791 kansainvälistä järjestökongressia, joissa vieraili ennätykselliset 111 188 kongressikävijää. Kasvua edellisvuoteen syntyi 22 prosenttia.

– Tämä on jo toinen perättäinen huomattavan kasvun vuosi sekä järjestökongressien, että kongressidelegaattien määrissä. Kongressien hakuprosessit ovat pitkiä, ja kilpailu on kansainvälisesti ankaraa. Tulokset kertovat ennen kaikkea pitkän aikavälin onnistumisista tapahtumien hakemisessa, iloitsee Business Finlandiin kuuluvan Finland Convention Bureaun Mervi Toivonen.

Kongressit työllistävät ja kasvattavat matkailutuloa

Suomessa vieraili viime vuoden aikana peräti 111 188 kongressikävijää. Vuonna 2016 vastaava luku oli 101 514. Kasvavalla kongressikävijöiden määrällä on myös huomattava taloudellinen merkitys. Kansainvälinen kongressidelegaatti jättää Suomeen jopa viisi kertaa enemmän rahaa kuin lomaileva matkailija. Lisäksi moni vierailija harkitsee Suomea lomakohteena kongressikokemuksensa jälkeen.

– Kongressit vaativat onnistuakseen hyvin monen eri alan osaamista ja työpanosta. Ala työllistää jo nyt Suomessa paljon ja arvonlisäverokertymä jää Suomeen, Toivonen muistuttaa.

Kongressimatkailun lisäämiseksi tarvitaan investointeja

Suomi pitää vuodesta toisen paikkansa maailman 20 eniten järjestökongresseja järjestävän maan listalla, sillä Suomella on erinomaista tapahtumaosaamista ja vakaa infrastruktuuri. Suomella on hyvät edellytykset tulla vielä merkittävämmäksi kongressi- ja yritystapahtumamaaksi, mutta kotimaiset investoinnit alalle ovat toistaiseksi olleet maltillisia. Yksi este suurten kongressien hakemisessa Suomeen on ollut riittämätön hotellikapasiteetti.

– Viime aikoina on ollut ilo lukea lukuisista vireillä olevista hotelliprojekteista. Kasvavalla hotellikapasiteetilla on varmasti positiivinen vaikutus Suomen tulevien vuosien kongressilukuihin, toteaa Toivonen.

Kongresseilla suuri merkitys Suomen kaupalliselle maakuvalle

Tapahtumia ja kongresseja järjestetään joka alalla. Tiedemaailmalle kongressi on tärkeä työväline: siellä tavataan alan huippuja ja verkostoidutaan. Kongressien yhteydessä järjestetään usein monenlaisia työpajoja ja tutustumiskäyntejä, esimerkiksi sairaaloihin ja tutkimuslaitoksiin. Osallistujia voi olla useista kymmenistä eri maista ja he kaikki vievät mukanaan kokemuksia ja elämyksiä Suomesta omaan yhteisöönsä.

– Suomessa ei olla ihan vielä kunnolla havahduttu siihen, millaisena tieteen ja talouden kehityksen ja innovaatioiden alustana kongressit ja yritystapahtumat toimivat. Suomessa on hyvin monen alan huippuosaamista ja sen vieminen maailmalle onnistuu parhaiten silloin, kun kongressi järjestetään Suomessa, Toivonen sanoo.

Top 5 suomalaiset kongressikaupungit kävijöiden määrällä mitattuina vuonna 2017

  1.     Helsinki 71 734
  2.     Tampere 9 972
  3.     Espoo 6 782
  4.     Turku 4 960
  5.     Jyväskylä 4 565

LISÄTIETOJA

Mervi Toivonen, Manager, Global Sales and Business Events, Visit Finland | Business Finland, p. 050 554 5050, mervi.toivonen@businessfinland.fi

Tuoreimmat tilastot ja tutkimukset löytyvät sivulta:

Finland Convention Bureau / Visit Finland

Asiasanat: